sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Hyvää Uutta Vuotta 2018

Näin on vanhan vuoden kujeet taputeltu ja uuden edessä. Villiviinin viemää haluaa toivottaa onnea ja iloa ihan jokaiselle vuonna 2018!




Vaihtukoon vuotenne riemukkaasti ja turvallisesti!

keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Hyvää peli-iltaa!

Meillä on ollut jälkipolven kanssa tapana viettää peli-iltoja milloin minkäkin pelin parissa. Yksi suosikeistamme on Carcassonne, joka on koukuttanut jo vuosikausia niin isompia kuin pienempiäkin pelaajia. Se on joka kerta erilainen ja aina yhtä yllättävä. Ja pelaajakunnan koostumuksesta riippuu kuinka helpoksi tai vaikeaksi peli muodostuu. Esimerkiksi jos lapset päättävät saartaa äidin peltotilkun heti alussa neljän tiemutkan sisälle nousee pelin vaikeusaste heti kerralla potenssiin monta...




Koska pelaaminen kuluttaa energiavarastoja on tankkauksesta huolehdittava hyvin. Tässä vain osa eväistä, lakritsit ja homejuustot jäivät kuvaamatta. Ei kaikkea ehtinyt...




Tänään pelin palaamisessa saatiin aikaa kulumaan vajaa pari tuntia. Tällä kertaa tytöt veivät sijat yksi ja kaksi, kukaan ei keksinyt mitään inhasiirtoja toisten päänmenoksi ja pelin aikana naurettiin, laulettiin ja kiukustumisiakin oli maltillisesti. Kaikenkaikkiaan kelpo peli siis.




Onko teillä jotain perhetraditioita, Jouluun liittyviä tai muuten vain?

Ja loppuun vielä yksi Joulukuva koska niitä ei kehtaa kesällä tänne laittaa.




Jouluruokaisia ja lenkkeilyntäyteisiä välipäiviä kaikille!

sunnuntai 24. joulukuuta 2017

Hyvää Joulua

Joulumieli on saavuttanut tämänkin töllin, eilen laitettiin viimeisetkin koristeet paikoilleen. Mies intoutui rakentelemaan vielä tonttuovenkin ja Nuoren Neidin kanssa puuhasteltiin siihen muutama lisäosa.




Tonttuja meillä on useampikin, toivottavasti löytävät oven.




Kuusi on koristeltu yhdessä Nuoren Neidin kanssa. Se on kaunis ja runsaskoristeinen ja säilyttänyt myös neulasensa toistaiseksi. Ennen pallojen laittamista oli pakko ottaa kuva jouluisesta oleskelunurkkauksesta. Siinä voi valita haluaako eteläistä palmutunnelmaa vai pohjoista kuusitunnelmaa :D




Kuusen kätköistä löytyy jokavuotiset pikkuystävät, niitä pitää vain hieman etsiä kun eivät halua ihan esillä olla.






Tonttulakit odottavat jo hyllyn päällä, ei tarvitse niiden enää kauan olla toimettomina siellä.




Villiviinin viemää toivottaa oikein hyvää Joulua kaikille lukijoilleen <3

lauantai 23. joulukuuta 2017

Joulukorttipaja

Tänä vuonna joulunalusaika on ollut aika kiireinen, jotenkin tuntuu että aika vain on livennyt käsistä ilman että mitään olisi saanut aikaiseksi. Olen myös ollut aika väsynyt, töissä on ollut uusia kuvioita opittavana ja se on vienyt mehuja aikalailla. Kotona olen sitten illalla keskittynyt lähinnä siihen että pysyn hereillä nukkumaanmenoon asti. Joulusiivouskin on hoidettu siten että pannaan valot pois ja kynttilät palamaan.




Pyrimme pitämään joulukorttiperinnettä yllä, vaikka tänä vuonna päätimmekin laittaa joulukortit vain lähimmille ihmisille. Olemme viime vuosina tehneet joulukortit itse ja korttipaja on pyörinyt täydellä höyryllä useamman päivän ajan. Nyt aloitin korttien tekemisen poikkeuksellisen aikaisin, nimittäin marraskuussa kaivoin kaapin kätköistä vuosikausia käyttämättömänä olleet neulahuovutusvälineet ja aloin neulaamaan huopasydämiä. Kovin oli hauskaa ja terapeuttista puuhaa se neulalla tökkiminen, ja lopputulos kovin lämminhenkinen työvaiheen brutaaliudesta huolimatta.




Idean näihin kortteihin saatiin kuinkas muutenkaan kuin pinterestistä. Tällä kertaa kortit valmistuivat hyvissä ajoin ja ne lähetettiin myös ajoissa saajilleen. Toivottavasti ovat kaikki jo perillä...




Nyt on hyvä aika alkaa rauhoittumaan Jouluun, lähdenkin tästä koristelemaan kuusta ja illalla menemme laulamaan vielä kauneimpia joululauluja.




Glögintuoksuista ja piparinmakuista aatonaattoa teille kaikille <3

sunnuntai 17. joulukuuta 2017

3. Adventti

Näin syttyi kolmas adventtikynttilä. Viikko jouluun. Kuinka se aika taas riensikään näin nopsaan.




Touhukasta joulunalusviikoa kaikille!  




perjantai 15. joulukuuta 2017

Projektina piparkakkutalo

Vaikka minussa kaikenlaista vikaa onkin, niin insinöörin vikaa ei oikein löydy. Sen todistaa taas tämänvuotinen piparkakkutaloprojekti. Rakenneltiin Nuoren Neidin kanssa tänä vuonna sellainen luomus, että oksat pois. Kuten niin monessa muussakin projektissa todettiin vain että vauhti korjaa virheet. Tai tässä tapauksessa koristelussa käytetyn sokerimassan ja koristeiden määrä...




Perinteisen mökin sijaan teimme useamman julkisivun jotka liimattiin kyljistään kiinni toisiinsa. Tavoitteena oli jonkilainen tanskalais-hollantilainen pikkukaupungin julkisivunäkymä. Kuvista voi sitten arvioida miten tässä onnistuttiin... 




Palaset oli helpompi koristella ennen toisiinsa kiinnittämistä ja kuivaaminen suoritettiin tyylikkäästi muovisissa pakasterasioissa. Ei menneet kattojen lumimassat kasaan tällä tavalla. Yhdestä seinästä tosin tuli hiukan kaareva, se on taipuisaa tavaraa tuo piparkakku lämpöisenä. Kannattaa antaa jäähtyä kunnolla ennenkuin siirtää purkkiin pystyasentoon...

Mutta ainakin Grand Design -ohjelmassa on nähty myös kaarevia seiniä joten kyllä meillekin sellainen kelpasi.




Minulta unohtui myös sellainen seikka että talo pitää kasata jollekin alustalle. Mielellään piparkakkusellaiselle. Se valmistui sitten seuraavana päivän. Ei kaikkea voi muistaa kerralla. Ainakaan minä en voi.






Kun pohjalevykin oli saatu paistettua liitettiin elementit ja muut maisemoinnissa välttämättömät jutut kuten kuuset, koirat ja tähdet paikoilleen. 




Ostin kaupasta ensimmäistä kertaa valmista sokeriliimausmassaa. Se oli lämmittämisestä huolimatta sen verran paksua ja jämäkkää tavaraa että levittäminen oli hiukan hankalaa. Paikkasinkin itsetehdyllä tomusokerimassalla saumauksia. Ensi vuonna käytän ehkä taas kuumaa sokeria.

Ai niin, eihän minun pitänyt enää koskaan tehdä piparkakkutaloa. Sellaistakin muistan sanoneeni tämän projektin aikana.






Vielä muutama lähikuva tämän hetken kuumimmasta designista. Itseasiassa paljon hauskempi luomus kuin sellainen ylisöpö ja siisti mökkeröinen.






Kantti kertaa kantti on vanhanaikaista. Monimuotoisuus ja yksilöllisyys ovat sen sijaan tätä päivää.








Riemukkaista rakennuspuuhia kaikille teillekin!



sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Peränurkasta paratiisiksi

Joulu on jo ihan kulman takana ja joulupuuhastelut odottavat, mutta otetaan välillä paluu perusasioiden äärelle, eli asiaa pihasta ja sen muodonmuutoksesta.




Muuttaessamme tänne oli pihan peränurkka ihan typötyhjä. Tai olihan siellä vino aita ja nurmikkoa. Toisella reunalla aidan takana kasvoi pihasyreeniä ja toisella reunalla kituutteli Tuija-aita. Nurkka on tontin kaakkoiskulmassa ja Tuija-aidan takana on myös naapurin autotalli. Kulmaan jää sellainen sopiva tuulen mentävä läpi, ja sitähän tuuli käytti ahkerasti hyväksi.

Ensimmäisen kevään nurkan tyhjyyttä täytti trampoliini, joka lähti aika äkkiä aidan toiselle puolelle kun hortonoomius iski. Lisäksi tuonne myös paistaa pisimpään aurinko, joten senkin vuoksi mietittiin miten nurkkausta voisi muuttaa viihtyisämmäksi.




Pihaa parvekeperspektiivistä, kesä on jo edennyt vehreyteen ja tällipajun (tuo puuntapainen kuvan oikeassa yläkulmassa) juurella on pensasalueen rakentaminen päässyt alkuun. Nurkka sensijaan ammottaa edelleen tyhjyyttään.




Takanurkassa oli tosiaan tuulenmentävä rako, kaamea vinkka kävi läpi pihan välillä. Siitä syystä myös piha vaikutti kuuluvan II-vyöhykkeeseen vaikka ihan etelärannikolla asutaan ja piha aukeaa etelään. 




Koska hyväksi havaittua ei kannata alkaa muuttamaan, päätettiin takanurkan tuulitunneli tukkia viherseinällä. Yksi viherseinä oli siis jo pystytetty terassin reunalle, se oli aivan loistava tilanjakaja ja kaunis katsella.

Mies toteutti jälleen suunnitelmat täydellisesti. L-mallinen seinä, jossa on harjateräsristikko nousi nopsaan paikoilleen. Koska ajatuksena oli, että nurkkauksesta voisi tulla sellainen rauhallinen lepopaikka tehtiin pieni pensasalue rajaamaan tuota tilaa. Pensasalueelle istutettiin paljakkapajua, pallohortensiaa, diaboloa ja syyshortensiaa.




Tuija-aidan puoleiselle reunalle istutettiin tuulensuojaseinäksi villiviiniä, kuinkas muutenkaan. Pensasalueelta kurottelee alppikärhö joka kukkii ihanilla vanhan roosan värisillä kukilla. Ja tarkkasilmäisimmät huomaavat myös karhunköynnöksen, jota vastaan käyn sitkeää taistelua.




Tässä pensasaluetta syysvärityksessä. Alue laajeni viime keväänä hiukan kun istutimme sinne vielä marjapihlajan ja idänvirpiangervon. Lisäksi pajut muuttivat kivikkoryhmään ja tilalle istutettiin lisää pallohortensiaa.






Vaikka villiviiniseinämä ei vielä olekaan valtaan tuuhea, huomasi sen tuulta hillitsevän vaikutuksen selvästi. Piha tuntui viime kesänä huomattavasti suojaisemmalta ja lämpöisemmältä kuin aikaisemmin. 




Riippukeinu on ahkerassa käytössä, lämpöisempinä päivinä sen ei todellakaan tarvitse heilua tyhjillään. Kunhan nuo omenapuut vielä hiukan kasvavat  alkaa pihan peränurkan muutos paratiisiksi olla täydellinen!




Kesää odotellen...

keskiviikko 6. joulukuuta 2017

Hyvää Itsenäisyyspäivää

Suomen sadas Itsenäisyyspäivä on tänään. Kävimme Miehen kanssa katsomassa viikonloppuna uuden Tuntemattoman sotilaan, ja se muistutti meitä taas kerran siitä kuinka kova hinta tästä vapaudesta on maksettu.

Kiitollisena ja kunnioittaen toivotan teille jokaiselle tunnelmallista ja muistorikasta Itsenäisyyspäivää <3 




sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Jouluista koristusta

Kävin ratsastamassa tänään aamupäivällä, eilinen lumi oli muisto vain ja vettä tuli tasaisen tihkuvaan tahtiin. Väistämättä mieleen tuli ajatus että nyt olisi kiva asustella jossain Kanarian auringon alla tai Lapin pakkassäässä...
































Joulumieli on siis haettava muualta kuin saappaan alla narskuvasta pakkaslumesta. Laitoimme eilen ensimmäiset joulukoristeet esille joululaulujen soidessa. Kieltämättä siinä illan hämyssä, takkatulen räiskyessä ei sen joulumielen tavoittaminen kovin vaikeaa ollut.




Olohuoneessa on television yläpuolella hylly johon olen edellisvuosina tehnyt kovin runsaan koristelun. Semmoisen amerikkalaistyylisen jossa on kimallusta ja välkettä ja runsautta. Tänä vuonna ajattelin pitäytyä hiukan hillitymmässä versiossa. Yhteen Mariskooliin oli kuitenkin pakko laittaa blinblingiä, se on vissiinkin se piste iin päällä.




Voi olla että kuusta koristellessa tämäkin hylly saa vielä lisäkoristusta... Nyt se kuitenkin on hyvä näin.




Telkkarin vieressä on ollut Pentikin poron paikka aikaisempinakin jouluina, nyt laitoin lisäksi nuo mustat kimalletötteröt taustalle. En ole ihan varma onko tuo hyvä kombinaatio vai ei, mutta Mies kyllä tykkäsi. Olkoot nyt toistaiseksi noin, saahan ne siirrettyä jos siltä tuntuu.




Keittiön pöydällä olevasta asetelmasta otin kynttilän pois ja laitoin palloille kaveriksi havunoksia ja soodakoristeita. Pienellä muutoksella (ja pienellä kustannuksella) siitä tuli heti erinäköinen.




Nämä tonttuveljekset ovat ehkä kaikkein suloisimmat tontut ikinä <3




Sieltä ne hyllyn päältä tarkkailevat talon touhuja ja taatusti yömyöhällä kiiruhtavat raportoimaan Joulupukille mitä väki on päivän mittaan puuhastellut.




Kaivettiin olkipukitkin jo esille, tässä ne tekevät tuttavuutta perheen karvakorvien kanssa :)

Dana-cockeri on jo ennestään tuttu pukkien kanssa, mutta Severille (tuo karvaisempi versio, shapendoespoika) ne ovat ihan ventovieraita. Hyvin tulivat juttuun, ovat viettäneet nyt sitten sopuisaa rinnakkaiseloa olohuoneessa.




Kohta sytytetään ensimmäinen adventtikynttilä. Tunnelmallista ensimmäistä adventtia kaikille!

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Ihanaa joulunodotusta

Joulunodotuksen kutkuttava jännitys alkaa nostaa päätään ja minäkin annoin sille viimein periksi. Piparkakkukausi  tosin avattiin jo parisen viikkoa sitten, mutta viime viikonloppuna tehtiin sitten ensimmäiset joulutortut. Gluteenittomasta taikinasta on hankala saada kauniita perinteisiä torttuja, ainakaan minä en ole siinä koskaan onnistunut. Ne vain eivät meinaa millään pysyä muodossaan vaan aukeilevat mitä hassuimmasta tavalla. Niinpä tänä vuonna meidän kokeellisesta keittiössä valmistui kerrostorttuja, hillo torttutaikinalevyjen väliin ja tadaa. Juuri ja juuri ehdittiin saada kuvatuksi ennen kuin menivät parempiin suihin...




Piparien ja torttujen lisäksi jouluun kuuluu askartelu. Useinmiten. Ainakin joillakin. Minä en ole todellakaan koskaan ollut mikään askartelijatyyppi, pakolliset lasten kanssa askartelut olen hoitanut mutta siihen se lähinnä on jäänyt. Ai niin, ne Miehen joulukorttipajat... niissä olen ahkeroinut muutamana edellisvuonna kun hän on kauniisti pyytänyt.

Tänä syksynä olen kuitenkin yllättänyt itsenikin ja piperrellyt kaikenlaista ihan omaksi ilokseni.




Jouluiset puuhastelut aloitin näistä: adventtikynttilät laitoin ihan tavallisiin lasipurkkeihin koska en omista mitään säällisiä kynttilänjalkoja tähän tarkoitukseen. Ihan hauskat niistä tuli kun hiukan tuunasi.

Havut ovat katkenneesta kuusenoksasta jonka nappasin käveylenkillä tukkipinon kupeesta. Ei tarvinnut tätä varten katkaista erikseen yhtään oksaa elävästä puusta.




Innostuin myös kokeilemaan miten onnistuvat soodapiparit. Nämä valkoiset ihanuudet valmistuvat seuraavalla ohjeella:

1 dl maissitärkkelystä
2 dl soodaa
1,25 dl vettä

Laita maissitärkkelys, sooda ja vesi kattilaan, sekoita aineksia keskenään miedolla lämmöllä kunnes seos kiinteytyy taikinaksi. Siirrä kiinteä taikina kulhoon ja peitä kostealla liinalla, itse käytin kostutettua talouspaperia. Kun massa on jäähtynyt on se valmista muotoiltavaksi. Kaulitse esim. muovialustan tai vaikka leivinpaperin päällä n. 0,5 cm ohueksi levyksi. Paina kuviot taikinaan vaikka pitsiliinalla tai kuviolautasen pohjalla ja muista tehdä reiät ripustuslenkeille. Anna valmiiden koristeiden kuivua huoneenlämmössä yön yli. 



Minä käytin pinnan kuviointiin pitsinauhaa: asetin nauhan taikinalle ja kaulitsin kevyesti päältä. Piparimuotit asettelin alkuun liian tiheään, väleistä ei saanut taikina kunnolla pois ja kuvioista tuli hiukan omalaatuisia. Onneksi tämä on helppoa tavaraa uudelleenmuotoiltavaksi :)

Kun lopulta olin saanut ihan säällisen näköisiä pipareita en malttanut niiden antaa kuivua kunnolla joten muutamalta tähdeltä katkesi sakara ja yksi halkesi kokonaan. Hiukan lisää kärsivällisyyttä, kiitos.

Koristeiden tekovaiheessa kannattaa tosiaan muistaa tehdä ripustusnarulle reikä, itse tein sen varrastikun tylpällä päällä. Ripustusnarun laitoin juuttilangasta. Aika ihana pari yhdessä vai mitä.




Tekaisin vielä yhden kynttiläasetelman ylijääneistä havuista ja sakaransa katkaisseista soodatähdistä. Kaikki talteen ja hyötykäyttöön...






Vielä muutama päivä ja sitten saa sytyttää ensimmäisen adventtikynttilän <3 
Ihanaa ja jännityksentäyteistä joulunalusaikaa kaikille!